Tammisunnuntain Kirkkoilta Tampereen Tuomiokirkossa 28.1.2024 klo 18.00
Tervetuloa Tuomiokirkkoon!
|
Kenraalimajuri evp Kalervo Sipi TAMMISUNNUNTAIN PERINNE JA HISTORIA Mannerheim näki, että järjestys maahan oli saatava kotimaisin voimin. Hän saapui Vaasaan 18. tammikuuta 1918, jonne sijoittui Valkoisen armeijan päämaja 19. tammikuuta. Suojeluskunnat saatiin kootuksi valmiiksi 27. päivänä tammikuuta klo 24.00. Hyökkäys aloitettiin 28. tammikuuta klo 03.00 aamuyöllä. Toiminta oli suunnattu venäläisiä joukkoja vastaan. Päämaja sijaitsi Seinäjoella 29.1.-23.3.1918 ( Muistolaatta paljastettiin 2. elokuuta 2018). Operatiivinen suunnitelma sisälsi ydinkohdiltaan sen, että + Rintamalinja oli pidettävä ja vakiinnutettava sekä että Hyökkäys tuli toteuttaa mahdollisimman pian Tampereen pohjoispuolitse ja venäläiset ja punaiset oli lyötävä. Sodanjulistuksista todettakoon, että + 25.01.1918 senaatti päätti, että Suojeluskunnat ovat hallituksen joukkoja Mainitsemisen arvoinen on myös tässä vaiheessa Ylistarossa Etelä-Pohjanmaalla tapahtunut episodi, minkä seurauksena ”Senaattorijuna” suistui raiteiltaan. Kolme senaattoria - Heikki Renvall, E.Y. Pehkonen ja Alexander Frey - olivat junamatkalla Vaasaan kun vapaustaistelijat suistivat junan raiteiltaan.. Junaa luultiin venäläisten sotilasjunaksi vaikka se olikin postijuna. Kenraali Mannerheim antoi ensimmäisen päiväkäskynsä, Pky nro 1 Vaasassa 2.2.1918. Se oli hänen sittemmin yhteensä 66:sta päiväkäskystä lyhin. Siinä todettiin lyhyesti tilanne eli ylipäällikkyyden alkaminen. (Tarton rauhansopimus solmittiin 14.lokakuuta 1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä. Suomi itsenäistyi 1917 ja Venäjä tunnusti sen. Rauhan taustalla oli halu lopettaa sota maiden välillä, sillä de facto Tarton rauhansopimuksella Neuvosto-Venäjä myönsi olleensa sodassa Suomea vastaan). Carl Gustav Emil Mannerheim vaikutti itsenäisessä Suomessa vuosina 1918-1951 tammisunnuntaista tammisunnuntaihin. Hänellä oli tuona aikana kolmet sotilaskasvot: + Keisarillinen upseeri ( Gustaf Karlovits yli 30 vuotta ) Hän toimi 12. joulukuuta 1918 - 26. heinäkuuta 1919 maamme valtionhoitajana siirtyen sen jälkeen yksityiselämään mutta toimien sittemmin puolustusneuvoston puheenjohtajana vuosina 1931-1938. Kenraali Mannerheim oli Suomen tasavallan presidentti Risto Rytin jouduttua eroamaan tehtävästä 29. heinäkuuta 1944 1. maaliskuuta 1946 saakka. Suomen marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheim vetäytyi vanhuuden lepoon 78 vuoden 9 kuukauden ja 7 päivän ikäisenä. Marsalkan viimeistä taistelua, taistelua vanhuuden tuomia sairauksia vastaan hän kommentoi itse näin: ”Olen voittanut monia taisteluita, mutta luulen, että häviän tämän viimeisen.” Suomen marsalkka Mannerheim kuoli 83-vuotiaana 28. tammikuuta 1951 klo 00.30 Lausannen kantonin sairaalassa Sveitsissä. Vuoteen ääressä olivat tuolloin hänen henkilääkärinsä, ruotsalainen professori Nanna Svartz, hänen adjutanttinsa eversti Olof Lindeman ja Suomen Bernin suurlähettiläs ministeri Reinhold Svento. Marsalkan arkku kuljetettiin 31. tammikuuta klo 16.50 ( 15.50 ) – 1. helmikuuta klo 09.45 kotimaahan. Välilasku tehtiin Ruotsin Malmön lentokentälle Bulltoftaan. Eduskunnan puhemies Karl-August Fagerholm totesi muistosanoissaan, että ”Hän oli suuri sotilas”. Suurkirkossa Helsingissä tapahtuneen siunauksen jälkeen yhdeksän kenraalia kantoi arkun portaiden alapäässä odottavalle tykkilavetille. Mannerheim-ristin ritarit kenraalista sotamieheen laskivat arkun hautaan. Suomen Marsalkan toivomuksen mukaisesti häntä kunnioitettiin 19 kunnialaukauksella. Ne lähtivät 75 mm:n ilmatorjuntatykeistä (Skoda). Marsalkan molemmat tyttäret osallistuivat siunaus-tilaisuuteen. ”Tammisunnuntain perinne” alkoi Vapaussodasta 28. tammikuuta 1918.
Esitys on pidetty 4.10.2021 Tampereen Suomalaisen Klubin Ruutiukkojen maanantaikokouksessa. |