Tampereen Oopperassa Puccinin "Turandot"
Puccinin viimeinen mestariteos ensimmäistä kertaa Tampereen Oopperassa. Giacomo Puccinin viimeiseksi oopperaksi jäänyt Turandot esitetään ensimmäistä kertaa Tampereen Oopperassa. Teos saa ensi-iltansa Tampere-talossa lauantaina 27. helmikuuta 2027. Teoksen ohjaa Anna Kelo, ja Tampere Filharmoniaa johtaa kapellimestari Pietro Rizzo. Suomalainen Klubi on varannut jäsenillensä ja heidän seurueilleen ensi-iltaan hyviä permantopaikkoja. Avaamme varauspalvelun 1.10.2026. Merkitkää kuitenkin Turandot allakkaanne jo nyt.
Turandot on Giacomo Puccinin (1858–1924) viimeiseksi jäänyt ooppera ja yksi oopperamaailman näyttävimmistä ja rakastetuimmista klassikoista. Nyt se nähdään ensimmäistä kertaa Tampereen Oopperassa kuuden esityksen voimin 27.2.–13.3.2027.
Oopperan tapahtumat sijoittuvat säveltäjän kuvittelemaan myyttiseen Kiinaan. Turandot yhdistää suuret tunteet, dramaattisen tarinan ja mahtipontisen musiikin, ja se muistetaan erityisesti maailmankuulusta Nessun dorma -tenoriaariasta.
Tampereen Oopperaan uuden tulkinnan klassikko-oopperasta ohjaa Anna Kelo, jolle vierailuohjaus Tampereella on ensimmäinen laatuaan. Suomen kansallisoopperaan kiinnitetty Kelo tunnetaan tinkimättömänä visionäärinä ja tiimipelaajana. Turandotin taiteelliseen ydintiimiin Kelo on kerännyt rinnalleen rautaiset ammattilaiset: lavastus- ja pukusuunnittelusta vastaa Tinde Lappalainen ja valo- ja videosuunnittelusta Thomas Hase.
Kelon viime vuosien ohjauksista voidaan mainita Puccinin Madama Butterfly Rostockin kansallisteatterissa 2025, Wagnerin Nibelungin sormus -tetralogia Kansallisoopperassa 2019–2024 ja Jaakko Kuusiston Jää-oopperan kantaesitys Kansallisoopperassa 2019. Elokuussa 2026 Kelo ohjaa Donizettin Lemmenjuoman Bregenzin festivaalille.
“Turandot on visuaalisesti näyttävä ja suurieleinen teos, tyylitelty aikuisten satu. Olemme Kiinassa mutta samalla ajattomassa yhteiskunnassa, jossa teknokratian ikeessä kansa toteuttaa valtaapitävien oikkuja ja jossa valtaapitävät ovat etääntyneet todellisuudesta ja ylentäneet itsensä jumaliksi. Onko inhimillisyys jo menetetty vai voivatko myötätunto ja rakkaus pelastaa Turandotin omalta itseltään?” ohjaaja Anna Kelo pohtii.
Ongelmallinen orientalismi
Turandot jäi vuonna 1924 syöpään menehtyneeltä Puccinilta kesken; lopun viimeisteli maestron luonnosten pohjalta säveltäjäkollega Franco Alfano (1875–1954). Ooppera kantaesitettiin Milanossa huhtikuussa 1926. Teoksen valtaisasta kansainvälisestä suosiosta kertoo, että se sai Suomen ensi-iltansa jo marraskuussa 1929.
Oopperassa kylmä ja arvoituksellinen prinsessa Turandot suostuu ottamaan puolisokseen vain sellaisen kosijan, joka osaa vastata oikein kolmeen arvoitukseen. Monet ovat epäonnistuneet – ja menettäneet sen vuoksi päänsä – kunnes esiin astuu tuntematon nuorukainen. Klassisen ”prinsessa ja puoli valtakuntaa” -sadun juuret ulottuvat varhaiskeskiajalle.
Musiikkiinsa Puccini otti vaikutteita kiinalaisen soittorasian melodioista, ja partituurissa soivat gongit, tam tamit, ksylofoni ja erilaiset kellopelit. Teos syntyi ajassa, jolloin orientalismi eli idän kulttuurien eksotisointi väritti länsimaista taidekenttää. Miten nykykatsojan pitäisi suhtautua paikoitellen jopa ongelmallisena pidettyyn teokseen?
”Ooppera on elävä taidemuoto, joka muuttuu ja uudistuu tuoreiden tulkintojen myötä. Turandotiin, kuten moniin oopperakirjallisuuden klassikkoteoksiin, sisältyy historiallista painolastia ja kerroksia, jotka tekevät niiden päivittämisestä yhtä aikaa haastavaa ja kiehtovaa”, Tampereen Oopperan taiteellinen johtaja Suvi Leinonen sanoo.
Tampere Filharmoniaa johtaa kapellimestari Pietro Rizzo. Tampereen Oopperan kuoroa valmentaa Heikki Liimola ja lapsikuoroa yhteistyössä Pirkanpoikien kanssa Jouni Rissanen. Teoksen solistit julkaistaan myöhemmin.
SUOMALAINEN KLUBI ON KULTTUURIKLUBI